Arto Hägg: Lautakuntia hyvinvointialueelle
Kirjoitin keskisen Uudenmaan paikallislehtiin seuraavanlaisen vaalikynä-kirjoituksen. Ainakin Aamuposti ja Nurmijärven Uutiset ovat kirjoitukseen painomustetta ja palstatilaa uhranneet.
Kansalaiset valmistautuvat Helsinkiä lukuun ottamatta ensimmäisiin aluevaaleihinsa. Se, että pitää uudistusta huonona ja byrokratiaa lisäävänä ylimääräisenä hallinnon tasona, ei ole peruste olla vaikuttamatta asiaan aluevaaleissa äänestämällä.
Keski-Uusimaa on moniin muihin hyvinvointialueisiin verrattuna hyvässä asemassa sikäli, että olemme ”harjoitelleet” sote-palvelujen järjestämistä ja tuottamista kuntayhtymässä jo muutaman vuoden. Toimintojen kehittämiseen ei siis tarvitse ryhtyä nolla-tilanteesta, vaan takana on jo tehtyä työtä, onnistumisia ja virheitäkin, joista on mahdollista ottaa oppia.
Kaikkea ei tule kuitenkaan kopioida nykyisestä Keusotesta eli Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymästä sellaisenaan uuteen hyvinvointialueeseen. Erityisesti uuden aluehallinnon päätöksentekoon ja osallistamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Edellisen valtuustokauden aikana sain kuulla usealta sote-päättäjältä kommentteja, että rivivaltuutettujen oli hankalaa saada päätöksentekoon liittyvää tietoa ja aineistoa käsiteltävistä asioista. Moni koki normaaliin päätöksentekoon liittyvien tietojen hankkimisen työlääksi.
Olen toiminut itse uutena Keusote-valtuutettuna syksystä 2021 ja toimikautemme kestää vuoden 2022 loppuun. Kokemukseni ovat pitkälti edellä kuvatunlaiset. Verrattuna kunnalliseen päätöksentekoon Keusotessa päätösten valmistelu on selvästi kauempana luottamushenkilöistä – ja samalla kansalaisista. Yhtymähallitus on jonkin verran paremmin informoitu asioiden valmistelusta, mutta rivivaltuutetut ovat huomattavasti heikommassa asemassa. Jo Keusoten valtuutetuille järjestettävät ns. kyselytunnit ovat kuin byrokratian oppikirjasta. Kysymykset tulee lähettää kirjallisesti kaksi viikkoa etukäteen – ilman tietoa, että mitä esimerkiksi seuraavan valtuuston asialista sisältää.
Tulevan aluevaltuuston yksi tärkeimmistä tehtävistä onkin hyvinvointialueen hallintosäännöstä päättäminen. Toisin kuin nykyisessä sote-kuntayhtymässä, uuden hyvinvointialueen päätöksentekojärjestelmään tulee perustaa riittävästi lautakuntia, joissa luottamushenkilöt pääsevät vaikuttamaan asioiden valmisteluun hyvissä ajoin. Hallintosäännöllä tulee varmistaa, että luottamushenkilöillä – ja sitä kautta alueen asukkailla – on mahdollisuus saada tietoa ja mahdollisuus olla vaikuttamassa päätettäviin asioihin ajoissa.
Hyvinvointialueen palvelujen tulee olla lähellä kansalaisia – niin myös päätöksenteon.
Arto Hägg
rakennusinsinööri, kunnanvaltuutettu
aluevaaliehdokas (KOK)
Nurmijärvi 5.1.2022