Arto Hägg: Yksityistiealoite

Lakitekstit ovat mitä mainiointa unilukemista. Luomi alkaa lupsahdella yleensä jo muutaman sivun jälkeen. Niinpä Matti Kasson ”Kiinteistökauppa ja omistaminen” oli yöpöydäll pitkään. Eräänä iltana pääsin sivulle 134 ja silmät eivät sulkeutuneet vaan rävähtivät auki. Luin pariin kertaan tekstin, jotta olin varma, että olin sen oikein ymmärtänyt.

”Yleiskaava-alueella kunnalla on oikeus korvauksetta panna kuntoon ja luovuttaa kaavan mukaiseksi yleiseksi liikenneväyläksi alueella oleva yksityistie tai maanomistajan tiealueeksi rakentamisen yhteydessä varaama alue (maankäyttö- ja rakennuslaki 92 §).”

Oli hivuttauduttava vielä iltapuhteeksi vällyjen alta tarkistamaan, mitä MRL:n 92 § tarkalleen sisältää:

”92 §(562/2018). KUNNAN OIKEUS YKSITYISEN TIEN ALUEESEEN. Jos yleiskaava-alueella yksityistielain 3 §:n mukainen yksityistie tai tie, jonka maanomistaja on yhdyskuntarakentamisen yhteydessä varannut tiealueeksi, sijaitsee sellaisella alueella, joka kaavan mukaan on tarkoitettu liikenneväyläksi, kunnalla on oikeus korvauksetta panna kuntoon tiealue siihen kuuluvine ojineen ja asettaa siihen johtoja sekä luovuttaa se yleiseen liikenteeseen.”

Yksityisteiden avustusjärjestelmän uudistusprosessin aikana tällaisesta mahdollisuudesta ei ollut minkäänlaista mainintaa tai keskustelua. Päinvastoin oli todettu, että lunastaminen olisi kallis ja hankala – jopa mahdoton tehtävä.

Kun tiedossani oli, että esimerkiksi yksityistie Uotilan koulutie sijaitsee Perttulan osayleiskaavan alueella ja kyseisen tiekunnan järjestäytyminen oli takunnut, niin laitoin tammikuun puolivälin tienoilla kunnanvirastolle kysymyksen, mitä tarkoittaa ja miten tulkitaan lakitekstiin kirjattu “yleiskaavassa osoitettu liikenneväyläksi”. Kysyin, onko esimerkiksi Perttulan osayleiskaavan Uotilan koulutie tällainen tapaus. Erityisesti minua askarrutti se, että Perttulan osayleiskaavan kaavakartassa Uotilan koulutie näkyy haaleasti pohjakartassa, mutta sitä ei ole kaavamerkinnöissä erityisesti osoitettu liikenneväyläksi. Selvensin vielä kysymyksen, olisiko esim. Uotilan koulutie luovutettavissa MRL 92 §:n mukaisesti yleiselle liikenteelle.

Sain vastauksen viranhaltijalta, että kaavassa ko. tie on osoitettu liikenneväyläksi, mutta olisi myös syytä saada tarkempi tulkinta siihen, mitä tarkoittaa pykälässä mainittu “jonka maanomistaja on yhdyskuntarakentamisen yhteydessä varannut tiealueeksi, sijaitsee sellaisella alueella, joka kaavan mukaan on tarkoitettu liikenneväyläksi”.

Tämä vastaus riitti minulle. Varmistuakseni, että tämä täysin uusi näkökohta ja lakiin perustuva mahdollisuus saataisiin perusteellisesti selvitettyä ja mahdollisesti hyödynnettyä muutamien yksityisteiden kohdalla jätin kunnanvaltuuston kokouksessa 27.1.2021 seuraavan valtuustoaloitteen:

NURMIJÄRVEN KUNTA / VALTUUSTOALOITE

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 92 §:N KÄYTTÄMINEN NURMIJÄRVEN KUNNASSA

Yksityistielain uudistamisen yhteydessä Nurmijärven kunnanvaltuusto päätti 22.04.2020 muutoksista kunnan yksityisteiden avustusjärjestelmään ja sen myöntämisehtoihin.

Vaikka kunnanhallitus on todennut, että yksityistieavustusten loppuraportti avustusperiaatteiden oikeudenmukaisuuden ja toimivuuden toteutumisesta tuodaan toimielimille arvioitavaksi ja tiedoksi kahden täyden avustuskauden päätyttyä, on uutta avustusjärjestelmää jo kritisoitu mm. läpiajoteiden osalta. Avustusjärjestelmään liittyen on tehty myös useita valtuustoaloitteita.

Hoitosopimusteiden osalta kunnanvaltuustossa (KV 22.4.2020 37§ ”Vastine 25.3.2020 jätettyyn yksityistieasiaa koskevaan valtuustoaloitteeseen”) on todettu, että kunnalla ei ole lainmukaisia edellytyksiä lunastaa aiemmin hoitosopimusjärjestelmän piirissä olleita yksityisteiden tiealueita. Edelleen on tuotu julki, että kiinteistöjen omistajien ja kunnan välillä tehtävät vapaaehtoiset kiinteistökaupat olisi teoreettinen vaihtoehto, jolla kunta voisi saada omistukseensa ko. tiealueet, mutta vapauttaakseen tiekunnan osakkaat yksityistielain mukaisista velvoitteista, tulisi kunnan ostaa itselleen kaikki kiinteistöt, joilla on rasiteoikeus tiehen.

Yksityisteiden avustusjärjestelmän käsittelyssä ja sitä koskevassa hankesuunnitelmassa ei ole kuitenkaan käsitelty maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 92§:n antamaa ”kunnan oikeutta yksityisen tien alueeseen”.

MRL 92§:n mukaan: ”Jos yleiskaava-alueella yksityistielain 3§:n mukainen yksityistie tai tie, jonka maanomistaja on yhdyskuntarakentamisen yhteydessä varannut tiealueeksi, sijaitsee sellaisella alueella, joka kaavan mukaan on tarkoitettu liikenneväyläksi, kunnalla on oikeus korvauksetta panna kuntoon tiealue siihen kuuluvine ojineen ja asettaa siihen johtoja sekä luovuttaa se yleiseen liikenteeseen.”

Nurmijärvellä on osayleiskaavojen vaikutusalueella muutamia yksityisteitä, joissa voisi olla järkevää ja perusteltua soveltaa kyseistä MRL 92§:ää. Esimerkiksi Perttulan voimassa olevan oikeusvaikutteisen osayleiskaava-alueen Uotilan koulutie ja Sahamäentie sijaitsevat sekä maakuntakaavan että osayleiskaavan mukaisen kyläalueen keskustassa. Näillä molemmilla yksityisteillä on selkeä läpiajofunktio ja niiden varrelle on yleiskaavassa osoitettu julkisten palvelujen ja hallinnon PY-5 -alueita (koulu ja ammattioppilaitos). Kyseiset yksityistiet ovat kestopäällystettyjä.

Aloitteen tavoitteena ei ole merkittävissä määrin ottaa yleiseen käyttöön yksityisteitä, vaan mahdollistaa se tiettyjen erityisen perusteltujen yleiskaavojen alueella sijaitsevien yksityisteiden kohdalla. Samoin MRL 92§:n antama mahdollisuus on hyvä tiedostaa tulevissa osayleiskaavahankkeissa.

Ehdotan, että Nurmijärven kunta:

– Selvittää onko kunnassa mahdollista ja perusteltua käyttää MRL 92§:n mukaista menettelyä eli kunnan oikeutta yksityisen tien alueeseen.

– Mikäli tämä on mahdollista, selvittää yhteistyössä esim. Uotilan koulutien ja Sahamäentien tiekuntien kanssa, olisiko kyseisten yksityisteiden luovuttaminen molempien osapuolien kannalta tavoiteltavaa.

Nurmijärvellä 27.1.2021

Arto Hägg

kunnanvaltuutettu (KOK)

Yksityisteihin liittyen on tehty useita aloitteita.

Jo keväällä 2020 tehtiin aloite kaikkien aiemmin hoitosopimusten piirissä olleiden yksityisteiden lunastamisesta kunnalle. Mitä lunastamisella sitten tarkoitettiinkin, niin tämä aloite olisi johtanut siihen samaan vinoutuneeseen ja epätasa-arvoiseen tilanteeseen, josta nimenomaan tahdottiin päästä eroon kunnan uudella yksityisteiden avustusjärjestelmällä. Ei ihme, että aloite ei johtanut toimenpiteisiin.

Mustonen (KESK) jätti tammikuun valtuustossa aloitteen (Valtuustoaloite yksityistieasioiden käsittelyjen tutkimisesta), jossa väitettiin, että valtuutetuille on annettu yksityistieasiassa virheellistä tietoa ja jätetty kertomatta oleellista tietoa. Kun asian valmistelua ja esittelyä kohtaan esitetään noinkin rankkaa ja suoraa kritiikkiä, niin on ymmärrettävää, että asia tutkitaan tarkoin. Tuleekohan tähän aloitteeseen vastaamisesta kovinkin kallista, kun kunnanhallituskin päätti, että aloitteesta aiheutuneet kustannukset tuodaan valtuuston tietoon.

Edellä mainituissa, eikä muissakaan yksityistiealoitteissa, ei kuitenkaan ole viitattu aloitteessani mainittuun maankäyttö- ja rakennuslain 92 §:ään. Tuo lakipykälä on mielestäni todellinen ”löytö” ja sen käyttökelpoisuutta joissain erityistapauksissa – kuten Uotilan koulutie” – olisi harkittava. Samoin lakipykälän olemassaolo on hyvä tiedostaa tulevissa osayleiskaavoissa, jos Uotilan koulutietä vastaavia yksityisteitä on niiden alueella.

Kun en ole pakkolunastusten ystävä, niin kirjasin aloitteeseeni senkin, että mikäli tuo 92 § on sovellettavissa, niin sen käytöstä olisi kuitenkin hyvä sopia yhteisymmärryksessä tiekuntien kanssa.

Aloitteen allekirjoitti myös 19 muuta valtuutettua.